
Unet ja leikki trauman parantajina - vieraana emerita professori Raija-Leena Punamäki-Gitai
02/05/24 • 36 min
Voiko jokin niin arkinen asia kuin uni, leikki ja mielikuvitus auttaa meitä toipumaan menneisyyden taakoista? Psykologi, emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki-Gitai kertoo mielenkiintoisista tutkimuksistaan traumatisoitumisesta ja toipumisesta. Raija-Leenan tutkimusalueina Tampereen yliopistossa olivat traumakokemukset, mielenterveys ja kehityksellinen psykopatologia.
Uni voi olla terapeuttista, kuntouttavaa, silloin kun siinä on useita erilaisia tunteita läsnä, ja kun unesta tulee ehjä narratiivi, jossa on alku ja loppu ja jopa jonkinlainen opetus lopussa. Unta voi ikään kuin jalostaa, työstämällä omia unia vaikkapa sen kautta, että merkitsee uniaan herätessään muistiin. Unille voi myös itse työstää parempaa tarinaa. Tutkimuksissa on huomattu, miten tärkeää kaikki vuorokauden tunnit ovat toipumisessa, joten myös yön eli unen tunnit on hyvä saada hyödynnettyä tervehtymiselle. Unia kannattaa kirjoittaa ylös vaikka vihkoon, niitä kammottavia ja pelottaviakin, ja jonkin ajan kuluttua tutkia ja havainnoida, mikä unessa toistuu ja mitä unet ehkä haluavat meille kertoa. Myös unissa tapahtuvaa muutosta on tärkeää pohtia.
Huolestuttavinta — ja myös tutkimusten mukaan merkittävää yksilön mielenterveydelle on se, jos joku ei koskaan muista uniaan. Hyvä uutinen on se, että unia pystyy ikään kuin kutsumaan. Lasten kanssa työskennellessä on tärkeää tiedostaa että jo keskustelu unista, niissä toistuvista elementeistä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa työstää unia kohti tervehdyttävämpiä, vivahdeikkaampia narratiivejä.
Leikin, loruttelun ja mielikuvituksen kautta ihminen voi työstää hyvin syvällä sisimmässä olevia tunteita ja muistoja. Leikki on usein lapsen avain vaikean asian käsittelyyn, leikin kautta esimerkiksi traumaattinen muisto voi tulla käsiteltävämmäksi ja helpommaksi kantaa, ja paraneminen voi näin alkaa.
Lapsille laulettavat laulut ovat jo itsessään terapeuttisia ja hoitavia. Laulajan ei tarvitse olla musikaalinen tai laulaa puhtaasti, tärkeintä on että lauluissa on emootioita, tunteita mukana.
Täältä löydät Raija-Leenan julkaisuja https://orcid.org/0000-0003-4385-3073
Viimeisin tutkimusprojekti https://research.tuni.fi/tasa/
Löydät meidät myös seuraavista palveluista:
Traumainformoitu Toivo sivut
Youtube
Twitter @TraumaToivo
Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni
Voiko jokin niin arkinen asia kuin uni, leikki ja mielikuvitus auttaa meitä toipumaan menneisyyden taakoista? Psykologi, emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki-Gitai kertoo mielenkiintoisista tutkimuksistaan traumatisoitumisesta ja toipumisesta. Raija-Leenan tutkimusalueina Tampereen yliopistossa olivat traumakokemukset, mielenterveys ja kehityksellinen psykopatologia.
Uni voi olla terapeuttista, kuntouttavaa, silloin kun siinä on useita erilaisia tunteita läsnä, ja kun unesta tulee ehjä narratiivi, jossa on alku ja loppu ja jopa jonkinlainen opetus lopussa. Unta voi ikään kuin jalostaa, työstämällä omia unia vaikkapa sen kautta, että merkitsee uniaan herätessään muistiin. Unille voi myös itse työstää parempaa tarinaa. Tutkimuksissa on huomattu, miten tärkeää kaikki vuorokauden tunnit ovat toipumisessa, joten myös yön eli unen tunnit on hyvä saada hyödynnettyä tervehtymiselle. Unia kannattaa kirjoittaa ylös vaikka vihkoon, niitä kammottavia ja pelottaviakin, ja jonkin ajan kuluttua tutkia ja havainnoida, mikä unessa toistuu ja mitä unet ehkä haluavat meille kertoa. Myös unissa tapahtuvaa muutosta on tärkeää pohtia.
Huolestuttavinta — ja myös tutkimusten mukaan merkittävää yksilön mielenterveydelle on se, jos joku ei koskaan muista uniaan. Hyvä uutinen on se, että unia pystyy ikään kuin kutsumaan. Lasten kanssa työskennellessä on tärkeää tiedostaa että jo keskustelu unista, niissä toistuvista elementeistä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa työstää unia kohti tervehdyttävämpiä, vivahdeikkaampia narratiivejä.
Leikin, loruttelun ja mielikuvituksen kautta ihminen voi työstää hyvin syvällä sisimmässä olevia tunteita ja muistoja. Leikki on usein lapsen avain vaikean asian käsittelyyn, leikin kautta esimerkiksi traumaattinen muisto voi tulla käsiteltävämmäksi ja helpommaksi kantaa, ja paraneminen voi näin alkaa.
Lapsille laulettavat laulut ovat jo itsessään terapeuttisia ja hoitavia. Laulajan ei tarvitse olla musikaalinen tai laulaa puhtaasti, tärkeintä on että lauluissa on emootioita, tunteita mukana.
Täältä löydät Raija-Leenan julkaisuja https://orcid.org/0000-0003-4385-3073
Viimeisin tutkimusprojekti https://research.tuni.fi/tasa/
Löydät meidät myös seuraavista palveluista:
Traumainformoitu Toivo sivut
Youtube
Twitter @TraumaToivo
Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni
Previous Episode

Toivoa läheisen itsemurhan jälkeen - vieraana diakoni opiskelija, kokemusasiantuntija Jenni Huikuri
Jenni Huikuri puhui miehensä kanssa puhelimessa, kun linjan toisessa päässä pamahti. Jennin mies oli päätynyt epätoivoiseen ratkaisuun, itsemurhaan, ajamalla päin vastaantulevaa tukkirekkaa. Seurasi surun ja tuskan täyttämiä päiviä, viikkoja ja vuosia. Lapset pakottivat kuitenkin jaksamaan arjessa, vaikka Jennistä tuntuikin niin pahalta, että hän olisi mieluusti seurannut miestään.
– Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin. Masennusta tai mielenterveyden häiriöitä ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Häpeä pitää otteessaan turhaan, apua kannattaa hakea aina, sanoo Jenni, rohkea nainen.
Jenni oli työskennellyt suntiona Mikaelin seurakunnassa, ja nähnyt miten diakoniatyöntekijät kohtasivat kärsiviä ja apua tarvitsevia ihmisiä. Haaveissa eli toive toimia samalla tavalla itsekin. Nyt Jenni on lähes valmis diakoni, ja auttaa itse kipua kantavia kanssakulkijoita.
-Haluaisin sanoa kaikille, että toivoa on. Ja että ei ole häpeä hakea apua, jos sitä tarvitsee. Se on se, mitä minä olen yrittänyt kertoa ihmisille, että jos tuntuu pahalta, niin menisi rohkeasti sinne terapiaan. Ja mullekin oli iso kynnys lähteä sinne traumaterapiaan silloin mun puolison kuoleman jälkeen. Mä mietin sitä hirveän pitkään, että no voiks mä nyt mennä sinne. Ja ehkä täällä on ihmisiä, jotka tarvii sitä enemmän kuin minä. Mutta sitten kun mä sinne menin, niin mä huomasinkin, että ei se ollutkaan niin paha juttu.
Kivun ja ahdistuksen kanssa ei tarvitse olla yksin. Apua löytyy, uskalla hakea sitä! Jennin tarina rohkaisee meitä hakeutumaan avun piiriin ja tavoittelemaan unelmia toipumisen jälkeen. Kiitos Jenni mukanaolostasi Traumainformoitu Toivo -podcastissa.
https://www.karjalainen.fi/kotimaa/153938
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/chattaa-tai-kirjoita/
EtätukiLöydät meidät myös seuraavista palveluista:
Traumainformoitu Toivo sivut
Youtube
Twitter @TraumaToivo
Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni
Next Episode

Lempeä Sisu ja Toivo parantavina voimina - vieraana Sisu-tohtori, ihana Emilia Elisabet Lahti
Kuva: Robin Vuorinen
Emilia Elisabet Lahti on johtajuuden kehittämisen parissa työskentelevä tekniikan tohtori. Tohtorinväitöskirjansa Elisabet teki Sisun hellästä mutta periksiantamattomasta voimasta. Sisu on Elisabetin mukaan moniulotteinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja yhteisöt voivat voittaa henkilökohtaiset haasteensa ja selvitä yli äärimmäisten vaikeuksin, samoin kuin traumasta toipuessa. Henkilökohtainen trauma ohjasikin Elisabet Lahtea tutkimaan sisua ja sen voimaa.
Lempeän, eteenpäin ja toipumaan vievän sisun kautta voi löytää enemmän kuin “vain” toipumista. Traumasta voi kummuta post-traumaattista kasvua, jolloin huomataan, miten äärimmäisen vaikeat kokemukset voivat auttaa synnyttämään entistä syvempää myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan. Tämä voi tapahtua silloin, kun tarvittavat ainekset toipumiseen ovat olemassa taustalla. Silloin trauma ei vedä meitä erilleen itsestämme ja yhteisöstämme, vaan lähemmäs toisiamme.
Sisu on se sisäinen voima, johon kurottaudumme silloin, kun tuntuu että mitään ei ole enää jäljellä.
Näistä linkeistä löydät lisätietoa Elisabet Lahden teksteistä ja puheista:
https://www.sisulab.com/post/research-on-sisu-links-material-articles
Kannattaa myös etsiä käsiinsä Elisabetin kirja Gentle power <3
Elisabet Lahti on puhunut mm. Stanfordin yliopiston, TEDx:n, Singularity yliopiston, Accenturen ja Facebookin tilaisuuksissa ja hänen työstään ovat kirjoittaneet Business Insider, The New Yorker ja Forbes. Vuonna 2015 hänet valittiin tuhansien hakijoiden joukosta Singularity Universityn koulutusohjelmaan NASA:n kampukselle Piilaaksoon, jonka ytimessä on teknologian käyttäminen yhteiskunnan merkittävien ongelmien ratkaisemiseen.
Löydät meidät myös seuraavista palveluista:
Traumainformoitu Toivo sivut
Youtube
Twitter @TraumaToivo
Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni
If you like this episode you’ll love
Episode Comments
Generate a badge
Get a badge for your website that links back to this episode
<a href="https://goodpods.com/podcasts/traumainformoitu-toivo-422599/unet-ja-leikki-trauman-parantajina-vieraana-emerita-professori-raija-l-58397070"> <img src="https://storage.googleapis.com/goodpods-images-bucket/badges/generic-badge-1.svg" alt="listen to unet ja leikki trauman parantajina - vieraana emerita professori raija-leena punamäki-gitai on goodpods" style="width: 225px" /> </a>
Copy