Deloitte On the Spot

Deloitten On the Spot -podcastin kahdeksannessatoista jaksossa aiheena on sote-uudistuksen talousvalmistelu. Podcastissamme Deloitten julkissektorin hallinnon ja sisäisten palveluiden kehittämisestä vastaava Minna Tormilainen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousvalmistelujohtaja Ville Rajahalme pohtivat Rami Saarelan kanssa, miten hyvinvointialueiden taloussuunnittelu toteutetaan ja miten varmistetaan, että rahat riittävät ja palvelut toimivat.

Länsi-Uudellamaalla sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyy toimintoja yli kymmenestä eri organisaatiosta. Talouden valmistelu on tämän tyyppisessä organisaatiossa moninaista eikä valmista pohjaa ole. Keskeisimmät valmistelukokonaisuudet ovat vuoden 2022 loppuun saakka kestävä transitio- eli muutosvaihe ja sen jälkeinen pysyväisorganisaation kehittäminen. Transitiovaiheessa keskeisimmät tehtävät ovat rahoituksen suunnittelu ja hakeminen sekä neuvottelut valtion kanssa. Pysyväisorganisaation kehittäminen sisältää yleisesti koko talouden organisoinnin ja prosessien määrittelyt. Myös taloushallinnon järjestelmät ovat jälkimmäisessä kriittinen kokonaisuus.

Merkittävä tekijä suuren transformaation yhteydessä on muutoksen hallinta. Oleellista on, että henkilökunta tuntee uudet järjestelmät ja osaa käyttää niitä. Yksi suunnittelun ydintehtävistä on myös se, että häiriöriskit tunnistetaan ennalta ja niihin osataan varautua.

Kaiken tavoitteena on tuottaa vaikuttavampia sote-palveluja tehokkaammin. Suuri muutos on oiva mahdollisuus uudistaa toimintaa ja ajattelumalleja. Käynnissä on kuitenkin yhtäaikaisesti valtavasti eri projekteja. Lähes kaikella on jonkinlainen talouskulma, joka pitää huomioida. Valmisteluaika on tiukka ja monia projekteja täytyy edistää samanaikaisesti. Tekemistä on siis todella paljon – miten toimintamallit saadaan ajoissa valmiiksi? Mitkä ovat kaikkein kriittisimmät tekijät, joihin täytyy keskittyä nyt ja vuodenvaihteessa?

Erityisesti teknologia-alan aloittelevilla yrityksillä on nyt tärkeä pelipaikka – esg-asiat voi nimittäin tehdä alusta asti kerralla kuntoon, mikä vaikuttaa edelleen arvonluontiin. Pääomasijoittaja on loistava kumppani teknologiayrityksille ajaa vastuullista liiketoimintaa ja vastata myös tulevaan sääntelyyn, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD 2024), sillä raportointimylly on käyty kertaalleen läpi jo SFDR’n kautta.
Rami saarela saa vieraikseen Deloitten finanssisektorin Insight & Data Lead Lilli Saarisen ja Pääomasijoittajien Head of Legal & ESG Suvi Collinin, jotka käyvät vastuullisen sijoittamisen ja teknologian mahdollisuudet läpi konkreettisesti ja kiinnostavasti. Tutuksi tulee myös tärkeää vastuullisuustermistöä, kuten kaksinkertaisen olennaisuuden periaate.

Vihreä siirtymä vaikuttaa kiistatta yritysten kilpailukykyyn tulevaisuudessa ja on nostanut ESG:n yritysjohdon palkitsemisen kärkiteemaksi.

Deloitte on tutkinut pohjoismaisten yhtiöiden palkitsemista ja palkitsemisraportointia laajasti vuoden 2022 aikana toteutetussa vertailututkimuksessa. Missä palkitsemisen vastuullisuusvaateissa mennään tällä hetkellä? Entä löytyikö Pohjoismaiden välillä merkittäviä eroja ESG-tavoitteiden toteuttamisessa?

Podcast-jaksossa Deloitten palkitsemisasiantuntija Emma Häll ja vastuullisuusliiketoiminnan vetäjä Anne-Maria Flanagan perehtyvät Rami Saarelan kanssa palkitsemisraportoinnin ajankohtaisiin teemoihin ja käyvät läpi tutkimusraportin parhaat palat.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja Nesteen Renewables-liiketoiminnan pitkäaikainen johtaja, nykyinen hallitusammattilainen ja muutosvaikuttaja Kaisa Hietala keskustelevat yritysten pidemmän aikavälin strategisesta muutoksesta ja siitä, miten yrityksen olemassaolon tarkoitus voi ohjata tätä matkaa.

Kaisan sanoin, tämän päivän epävarmuudessa navigoiminen vaatii elinkeinoelämältä johtajuutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tätä johtajuutta välttämättä mitata markkinaosuuksissa vaan kyvyssä luoda yrityskulttuuri, joka saa voimaa muutoksesta.

Muutosmatka on ennen kaikkea tulevaisuuden hahmottamista ja organisaation kykyä vastata tähän uudistumalla. Kun muutoksen epävarmuustekijät ovat korkeita, organisaatiolla täytyy olla kyvykkyyttä tehdä korjaavia suunnitelmia matkan aikana. Tämä vaatii äärimmäistä joustavuutta ja määrätietoisuutta. Lisäksi tarvitaan tarkoitus – joka ideaalisti toimii pohjantähtenä tällä matkalla. Tämä kaikki tulee viestiä selkeästi, jotta tulevaisuuden visio ja merkitys saadaan näkyväksi koko organisaatiolle, asiakkaille sekä yhteiskunnalle.

Kestävä kehitys on liiketoiminnassa kulkusuunta, joka aiheuttaa monelle epävarmuutta ja hallinnan tunteen puutetta. Meneillään on valtava susformaatio (sustainability + transformaatio) eli muutos, joka tapahtuu ekosysteemissämme luonnon rajojen tullessa vastaan. Miten perinteiset toimialat voivat pysyä mukana tässä muutoksen rytinässä ja toimia myös tulevaisuuden tekijöinä? Entä mitä tämä vaatii yritysten johdolta?

Vastuullisuus on suurelle osalle yrityksistä jo arkipäivää, mutta ihmisoikeudet olivat vielä pari vuotta sitten aihe, joka ohitettiin yritysten raportoinnissa aika pienellä huomiolla.

Suomessa keskustellaan parhaillaan pakottavasta laista liittyen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen. Yritysvastuulaki voisi velvoittaa yrityksiä välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Miten ihmisoikeudet näkyvät tänä päivänä yrityksissä? Ovatko ihmisoikeudet strategiakysymys ja kenen agendalle ne kuuluvat?